Korjausehdotuksia Suomen sienioppaaseen

Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo julkaisivat vuonna 2006 hienon sienioppaansa (Salo ym. 2006). Teos on Suomen ja Pohjolan sienten (Ryman & Holmåsen 1987) jälkeen ensimmäinen Suomen kielellä ilmestynyt kaikkia sieniryhmiä käsittelevä kirja, josta vakavastikin sienilajintuntemusta harrastava saa merkittävää hyötyä. On selvää, että Suuret Työt sisältävät usein myös pieniä projekteja enemmän virheitä, sillä Suurten Töiden tekeminen on paljon vaikeampaa kuin pikkuasioiden kanssa näpertely. Näin on laita myös Suomen sienioppaan kohdalla. Vaikka ehdoton valtaosa kirjassa esitellyistä lajeista on esitelty täysin oikein, on suuresta lajijoukosta johtuen myös muutamia ilmeisesti virheellisiä lajeja ja lajitietoja mahtunut mukaan. Osa kirjan ilmeisistä virheistä on julkaistu Sienilehdessä Seppo Huhtisen kirjoittamassa arvostelussa (Huhtinen 2006). Koen kuitenkin, että kirjan käytettävyys kohenisi, jos loputkin selvät tai todennäköiset virheet tuotaisiin julkisuuteen.

Tässä kirjoituksessa ilmoitetaan kirjasta ensimmäisen vuoden käytön aikana havaitut todennäköiset virheet ja osoitetaan niille korjausehdotus (Taulukko 1). Useimpien virheiden kohdalla korjauksen taustalla on joku kirjoittajaa kokeneempi asiantuntija, joka on tällöin ilmoitettu korjauksen kohdalla. On selvää, että osa korjausehdotuksista on tulkinnanvaraisia. Silloin, kun kuva ei perustu tiettyyn museonäytteeseen, lajista voi usein esittää eriäviä, perusteltujakin mielipiteitä. Tarkoitus kuitenkin on, että korjauksissa ehdotetaan todennäköisintä lajia, jota kuva esittää. Vain yhden todennäköisen lajivirheen kohdalla on tarkistettu kuvaan liittyvä museonäyte.

Tarkoituksenani on, että kirjan käyttäjät merkitsevät tämän taulukon korjaukset kirjoihinsa asiaan kuuluville kohdille. Näiden korjausten jälkeenkin kirja, niin kuin useimmat painoteokset, sisältää varmaan vielä jokusen virheen. Määrä lienee kuitenkin jo melko pieni. Koen näiden korjausten liittämisen kirjan yhteyteen lisäävän kirjan käytettävyyttä merkittävästi. Pidän tärkeänä, että myös esimerkiksi kyseistä teosta opetustarkoituksissa käyttävät ilmoittavat nämä korjaustarpeet oppilailleen.

Osa korjauksista koskee kääväkkäiden osalta virheellisiä uhanalaisuusluokituksia. On syytä korostaa, että kirjassa helttasienten uhanalaisuusluokitukset ovat samoja kuin helttasienten ja tattien ekologisessa luettelossa (Salo ym. 2005), eli ne ennakoivat jo seuraavaa uhanalaisuusluokittelua. Muiden ryhmien osalta luokat ovat kuitenkin edellisen uhanalaisluokituksen mukaisia (Rassi ym. 2001).

Kiitokset

Kiitän taulukossa mainittuja asiantuntijoita sekä Tuomo Niemelää ja Seppo Huhtista tiedoista ja muusta avusta tämän artikkelin koostamisessa.

Taulukko 1.

SivuLajiVirheKorjausehdotusAsiantuntija
39Männynleppärousku (Lactarius deliciosus)LajinmääritysSinileppärousku (L. quieticolor)Ilkka Kytövuori
49Koivurousku (Lactarius resimus)LajinmääritysVesikehärousku (L. aquizonatus)Ilkka Kytövuori
66Rusoreunahapero (Russula exalbicans)LajinmääritysVerihapero (R. sanquinea). Rusoreunahaperon värit yleensä lakissa päinvastoin, reuna punainen ja keskus haalistunut.Juhani Ruotsalainen
69Täplähapero (Russula globispora)SyötävyysEi sovellu ruokasieneksi. Kyseessä ryhmälaji, josta osa syötäväksi kelpaamattomia.Juhani Ruotsalainen
77Orvonhapero (Russula postiana)LajinmääritysTuntematon, esimerkiksi ”närehapero” (tieteelle kuvaamaton) tai kuusihapero (R. queletii). Nurin käännetty voi olla oikea orvonhapero. Pystyssä olevalla punainen jalka, toisin kuin orvonhaperolla.Juhani Ruotsalainen
78Tytönhapero (Russula puellaris)LajinmääritysTuntematon, esimerkiksi koivunpuistohapero (R. font-queri). Heltat työtönhaperolle liian keltaiset, eikä jalan kellertymistä ole näkyvissä.Juhani Ruotsalainen
84Hakahapero (Russula velenovskyi)LajinmääritysKuva hyvin epätyypillinen, lajia on vaikea todeta.Juhani Ruotsalainen
85Monivärihapero (Russula versicolor)LajinmääritysTummalakihaperoryhmä (R. atrorubens coll.)Juhani Ruotsalainen
87Sillihapero (Russula xerampelina)LajinmääritysTuntematon, tuskin kuitenkaan sillihapero. Malto harmaantuu, toisin kuin sillihaperoryhmän lajeilla.Juhani Ruotsalainen
140Kaulusvalmuska (Tricholoma focale)ItiökokoItiökoko hyvin vaihteleva, mutta pienimmätkin suurempia kuin kirjassa.Ilkka Kytövuori
146Valjuvalmuska (Tricholoma sulphurescens)LajinmääritysRikkivalmuska (Tricholoma sulphurescens)Morten Christensen, Lasse Kosonen
199Sauvaseitikki (Cortinarius disjungendus)Lajinmääritys ja uhanalaisuusluokitusSilkkiseitikki (C. sp.), näyte tarkistettu), elinvoimainen (LC)Tuula Niskanen
202Hahtuvaseitikki (Cortinarius hemitrichus)LajinmääritysPelargoniseitikki-ryhmä (C. flexipes coll.)Tuula Niskanen
208Mesinuppiseitikki (Cortinarius multiformis)LajinmääritysTodennäköisesti nuijaseitikki (C. varius)Tuula Niskanen
223Karvaslimaseitikki (Cortinarius vibratilis)LajinmääritysTodennäköisesti keltalimaseitikki (C. delibutus)Tuula Niskanen
273Viiruhaprakas (Psathurella cernua)LajinmääritysMustesienilaji (Coprinus sp.)Lasse Kosonen
304Kruunuhaarakas (Clavicorona pyxidata)UhanalaisuusluokitusElinvoimainen (LC) 
317Koralliorakas
(Hericium coralloides)
UhanalaisuusluokitusElinvoimainen (LC) 
369Haavanarinakääpä (Phellinus populicola)UhanalaisuusluokitusElinvoimainen (LC) 
390Peikonnahka (Crustoderma dryinum)UhanalaisuusluokitusSilmälläpidettävä (NT) 
401Kultarypykkä (Pseudomerulius aureus)UhanalaisuusluokitusElinvoimainen (LC) 
 


Panu Halme

Julkaistu Sienilehdessä 4/2007