Mauri Korhonen & Tuuli Timonen

 

Suomen Sieniseura on sekä sienitutkijoiden että sieniharrastajien yhteinen seura ja jäsenlehtemme Sienilehti, ”meidän lehtemme”, on ilmestynyt jo 64 vuotta joskin aiemmin eri nimillä. Toivomme, että lehteen kirjoittaisivat sienialan tutkijoiden lisäksi entistä enemmän myös sieniharrastajat. Uudet Sienilehteen kirjoittajat voivat ottaa halutessaan yhteyttä meihin toimittajiin. Kertokaa meille, mistä aiheesta haluaisitte kirjoittaa ja voitte myös esittää toivomuksia asioista, joita Sienilehdessä olisi syytä käsitellä. Meihin saa yhteyden puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse.  Kerromme tässä näkökohtia Sienilehteen sopivista aihepiireistä ja annamme hieman teknistä kirjoitusopastusta.

 

Silmäilemällä Sienilehden kirjoituksia saa jo jonkinlaisen käsityksen siitä, millaisia juttuja lehteen toivotaan. Kirjoitusten aiheita miettivälle harrastajalle hyvänä vinkkinä ovat Sienilehdessä jo sarjaluonteisiksi muodostuneet aihepiirit, joihin kirjoittajilla on omakohtaisia näkemyksiä. Tällaisia ovat esim. Minun sienimetsäni ja Minun mielisieneni. Kysykää sienistä –palsta potee jatkuvaa kysymyspulaa. Vähemmänkin harjaantuneen kirjoittajan on helppo lähettää sinne mieltä askarruttavia ajatuksia.

Sarjoihin sopivien juttujen lisäksi on muitakin aihepiirejä ja aiheita, joista toivotaan kirjoitettavan. Mielipiteitä voi kirjoittaa vaikkapa sieninäyttelyistä, sieniretkikokemuksista, sienilöydöistä, hyvistä sienten keräyspaikoista, määritysongelmista ja harmillisista väärinmäärityksistä, jopa omista ja tuttavien sienimyrkytystapauksista. Muita kiinnostavia aiheita ovat poikkeavan hyvät sienisaaliit, omat tavat tunnistaa sieniä, sienikirjojen käytöstä, kokemuksista sienillä värjäämisestä, sienten viljelykokeiluista ja sienten kasvun edistämisestä. Yleisesti kiinnostavia ovat myös jutut, joissa kerrotaan omista erikoissieniruoista, pettymyksiä tuottaneista sieniruoista, makuasioista sienistä, sienikaupasta Suomessa ja ulkomailla, ynnä muusta. Erityisen tervetulleita ovat aiheet, joita toimituksessakaan ei vielä ole hoksattu.

Kirjoittajan suostumuksella muokkaamme tarvittaessa hienovaraisesti kirjoituksia Sienilehteen sopivaksi. Juttuun voi myös tarjota aiheeseen liittyvää yhtä tai muutamaa kuvaa. Kustannussyistä kuvamäärää on pakko rajoittaa. Sienilehdessä ei julkaista sellaisia sienikuvia, jotka eivät liity lehden artikkeleihin. Kuvien lisäksi on mahdollisuus esittää asioita myös piirroksina ja taulukkoina. Artikkelien pitää olla ennen julkaisemattomia ja kuviin on oltava tekijänoikeus. Sienilehteen kirjoitetaan omalla nimellä, vain poikkeustapauksessa nimimerkillä. Kuvat ja taulukot tarvitsevat kuvatekstin. Valokuvissa on mainittava kuvauspaikka, -aika ja valokuvaaja. Täysin ei-kaupallisena jäsenlehtenä emme valitettavasti voi maksaa kirjoitus- ja kuvauspalkkioita.

Sienilehteen toivotaan riittävästi lyhyehköjä artikkeleita. Pitkien artikkeleiden julkaisuaikataulusta kannattaa kysellä etukäteen, koska yhteen numeroon ei mahdu useita pitkiä artikkeleita. Yleensäkin on syytä varautua siihen, ettei artikkelia aina voida julkaista heti seuraavassa numerossa. Sienilehteen tarkoitettujen artikkelien käsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä ilmoitetaan aina edellisen Sienilehden etukannen alareunassa. Kirjoitusten tarjonnassa on toisinaan pientä ruuhkaa, toisinaan taas vajetta, mutta käsikirjoitukset pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian.

 

Teknisiä ohjeita

Sienilehden graafikko taittaa Sienilehden vain tietokoneella kirjoitetusta perustekstistä, joka on kirjoitettu vasen reuna suorana ja ilman tavutusta. Käsikirjoituksessa ei siis saa olla palstan tasausta eikä mitään lehden taittoa matkivaa muotoilua. Kaikenlaiset muotoilut aiheuttavat toimituksessa lisätyötä, sillä käsikirjoitus joudutaan aina palauttamaaan perustekstiksi ennen taittoa. Sienilehteen kelpuutetaan myös kirjoituskoneella tehtyjä lyhyehköjä käsikirjoituksia.

Suositeltavaa on, että kaikki tekstit, myös otsikot, kirjoitetaan samalla fontilla ja koolla. Otsikoita ei saa kirjoittaa suuraakkosilla, ei lihavoida, eikä keskiöidä. Väliotsikot on kirjotettava omalle rivilleen perustekstin kokoisena ilman mitään korostuksia. Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi, eikä kappaleiden alkua sisennetä. Muotoilu, jonka saa ja on myös hyvä tehdä, on tieteellisten nimien kursivointi . Tieteellisiä nimiä ei kuitenkaan kursivoida otsikoissa, eikä kirjallisuusluetteloissa. Todettakoon siis, että kaikki käsikirjoittajien tekemät muotoilut ovat taiton kannalta haitallisia ja aiheuttavat lisätyötä toimituksessa.

Sienilehti on suomenkielinen lehti, joten siinä pyritään noudattamaan suomenkielen oikeinkirjoitussääntöjä. Kirjoittajien on syytä käyttää kymmenyspilkkua eikä englanninkielen tapaan ”kymmenyspistettä” (ei siis 10.5 m, vaan 10,5 m).

Suomenkielessä sekä sivu että sivut lyhennetään yhdellä s. (10–15 s.). Käsikirjoituksessa ”kertaamerkkinä” ei käytetä x-kirjainta, vaan merkkiä ×. Turhia välilyöntejä ei sallita ja taulukoita tehdessä on käytettävä sarkainta (tabulaattoria).

Toivomme, että käsikirjoituksen tekijä noudattaa huolellisesti Sienilehden kirjoittajille annettuja ohjeita ja tarvittaessa rohkeasti kysyy toimittajilta lisätietoja. Yhteisvoimin saamme aikaan entistä paremman ja monipuolisemman Sienilehden.

 

Mauri Korhonen
p. 02941 21643
s-posti: mauri.korhonen[at]helsinki.fi
Kasvimuseo, PL 7
00014 Helsingin yliopisto

 

Tuuli Timonen
p. 02941 24498
s-posti: tuuli.timonen[at]helsinki.fi
Kasvimuseo, PL 7
00014 Helsingin yliopisto

 

Julkaistu Sienilehdessä 1/2013