”Vuoden sieni 2007” vai ”Vuosituhansien sieni” Vaikka tuoksuvalmuska on lajina tunnettu jo toista tuhatta vuotta, on sen tieteellisen nimen antaminen ollut mahdollista vasta tällä vuosituhannella. ... » Lue lisää
Tismalleen vuosisata sitten Toivo Juhani Hintikka keräsi Cryptomyces maximus – nimisen sienen Suomelle uutena Pohjois-Savon Joroisista. Kesti pitkään – 99 vuotta – ennen kuin tämä näyttävä kotelosienilaji löydettiin Suomesta uudelleen, tällä kertaa paikka oli Enontekiön Kilpisjärvi ja vuosi 2012 (kirjoittajan julkaisematon havainto). Lajin etsimisessä tärkeintä on oikeanlaisen kasvupaikan tunnistaminen. Vuosi 2013 on sienen 100-vuotisjuhlavuosi Suomessa ... » Lue lisää
Sivuston uusimisessa tavoitteena on ollut käytettävyyden lisääminen. Teksti on toivottavasti helppolukuista ja asiat löytyvät helposti. Toisena tarkoituksena on ollut julkaisualustan vaihtaminen. Sivustolle on nyt toteutettu toivottuja ominaisuuksia kuten hakutoiminto ja tapahtumakalenteri. Sivuston uudistuksessa on otettu huomioon myös loppuvuodesta 2012 jäsenistölle kohdistettu kysely. ... » Lue lisää
Kesä-heinäkuun vaihteessa kauppoihin ilmestynyt Suomalainen sienikirja on ulkoasultaan positiivinen yllätys samalta kustantajalta ilmestyneiden kahden edeltävän sienikirjan jälkeen. Uusi kirja sisältääkin monia tuoreita näkökulmia suomalaisen sieniharrastajan ja kotitarvesienestäjän sienimaailmaan. Mukaan on otettu tavanomaista laajempi valikoima sienilajeja: ruokasieneksi soveltuvien – sekä vaarallisimpien myrkkysienilajien lisäksi eräitä lankojen värjäykseen soveltuvia – tai muulla tavoin mielenkiintoisia lajeja. Erityisen mielenkiintoista on ... » Lue lisää
Syksyn tullen kannattaa katsoa jalkoihinsa: sammaleiden välissä ja lehtikasojen alla pilkottaa herkullisia helttoja ja lakkeja. Sienestämään ei tarvitse lähteä autoillen satojen kilometrien päähän, sillä Helsingin metsään pääsee julkisilla liikennevälineillä. ... » Lue lisää
Elokuun viimeisen viikonlopun lauantaina olin keräämässä sieniä Helsingin vuotuiseen sieninäyttelyyn. Poikkesin omaan ”lähimetsääni”, Töölönlahdella sijaitsevalle Linnunlaulun huvila-alueelle. Vanhasta tutusta paikasta, huvilan pihamaalta ruohikkoiselta paikalta, löysin yllättäen kokoruskean tatin, jonka jalka katkesi napsahtaen poikki sientä tarkastellessani (kuvat 1 ja 2). Tatin tuntomerkeistä nousi heti ajatus, että kyse ei varmaankaan ole ihan tavallisesta tatista. ... » Lue lisää
Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo julkaisivat vuonna 2006 hienon sienioppaansa (Salo ym. 2006). Teos on Suomen ja Pohjolan sienten (Ryman & Holmåsen 1987) jälkeen ensimmäinen Suomen kielellä ilmestynyt kaikkia sieniryhmiä käsittelevä kirja, josta vakavastikin sienilajintuntemusta harrastava saa merkittävää hyötyä. On selvää, että Suuret Työt sisältävät usein myös pieniä projekteja enemmän virheitä, ... » Lue lisää
Kuten usein luonnontutkimuksen osa-alueita käsittelevät kirjat, on tämäkin teos osa suurempaa kirjasarjaa. Kirjan ulkoasu noudattaakin samaa tyylillistä linjaa, kuin sarjassa aiemmin ilmestyneissä teoksissa (Jäkälät ja Sammalet Suomen luonnossa, Kasvit Suomen luonnossa, Päiväperhoset Suomen luonnossa, Linnut Suomen luonnossa, Nisäkkäät Suomen luonnossa jne). Murretun vihreän rauhallisen pohjavärin päällä itiöemät – kirjan päähenkilöt – ajelehtivat irrallisina ... » Lue lisää
Arvostelun alkuun en malta olla kertomatta kirjaan liittyviä taustoja. Vuosia sitten, sienten jatkokurssin saunapuheissa, nousi esiin ajatus: tehdäänkös ”Ryymannia” (= Ryman & Holmåsen, Suomen ja Pohjolan sienet) paljon laajempi ja parempi sieniopas. Mikä ettei? Suomalaiset pystyvät helposti kasaamaan upeat valokuvat liki kahdesta tuhannesta sienilajista. Jos kukaan ei peri kuvapalkkioita, niin kustantajakin varmaan löytyisi. ... » Lue lisää
2008 Nekalan löydöksen lisäksi tuoksupahkajalka on 2009 löytynyt jo Rovaniemen Pöykkölästä ja Oulun yliopiston pihanurmikoilta. Lähistöllä on ollut Nekalassa siperianpihta, Pöykkölässä siperiansembra, Olulusta ei vielä tarkempia tietoja. Sieni saattaa siis olla yleisempikin kuin on tähän asti ymmärretty. Pöykkölän kasvupaikalla humaani linkki Lofooteille, ulkomaayhteydet voivat olla yhteydessä lajin leviämiseen muillakin kasvupaikoilla. ... » Lue lisää
Uusimmat kommentit